Oppimispäiväkirja

Antiikin Rooma ja Kreikka

Olen oppinut tällä kurssilla Rooman perustamisesta, joka on ollut mielenkiintoista. Kreikasta sain tietoa uskonnosta, jumalista, arkkitehtuurista ja filosofiasta. Kurssin aihe on tuntunut mielenkiintoiselta, toivottavasti se pysyy siinä.

Tehtävät

Tehtävä: Selvitä, iten antiikin ajan demokratia toimi (lyhyt yhteenveto ja verkkolähde)


Demokratia katsotaan syntyneen 500-luvulla eaa.

Ylintä päätösvaltaa Ateenassa käytti kansankokous, eli ekklesia. Ekklesiaan saivat osallistua vain vapaasyntyiset, 18 vuotta täyttäneet ja kaksi vuotta asepalveluksessa olleet miehet. Naiset, muukalaiset ja orjat jäivät näiden kokouksien ulkopuolelle.

Ekklesioita pidettiin lähes viikoittain ja hyvällä puhetaidolla oli suuri merkitys. Tyrannien valtaanpääsyä pyrittiin ehkäisemäänostrakismos-äänestyksellä, jonka toteuttamiseen vaadittiin 6000 ääntä. Demokratiaa uhkaavat epäilyttävät pyrkyrit häädettiin kymmeneksi vuodeksi maanpakoon. Äänestyslipukkeina käytettiin saviruukkujen sirpaleita, joista äänestys sai nimensä.







Ekklesian rinnalla toimeenpanevana elimenä toimi viidensadan neuvosto eli bule. Tuomiovaltaa käytti kansantuomioistuin eli heliaia, jonka tuomaristoon kuului joissakin tapauksissa jopa 1500 tavallista kansalaista, jotka valittiin arvalla. Henkilöä, jota politiikka ei kiinnostanut, kutsuttiin idiootiksi.


Verkkolähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Antiikin_demokratia









Tutkimustehtävä parettain




1) Elämä ja taide kuuluvat yhteen

Kreikkalaisten taiteellisuus näkyi heidän elämässään kaikkialla, kuten rakennuksissa. Ja se on vaikuttanut länsimaiseen rakennustaiteeseen.




2) Mitä on - miksi näin? Kreikan tieteen perustaa







3) Kreikkalaisten jumalmaailma

Kreikkalaiseen tarustoon mahtui sekä jumalia että muita jumalolentoja. Olympos-vuorella asuneet jumalat olivat samankaltaisia kun ihmiset heikkouksineen. Jumalien erikoisuuksiin lukeutui kuolemattomuus. Kreikkalainen mytologia on vaikuttanyt paljon eurooppalaiseen kulttuuriin.







4) Kreikkalaisten kirjallisuus

Kirjojen aiheet olivat: taistelut, urheilut, politiikasta, juhlista ja rakkaudesta. Draamakirjallisuus tärkeitä jumalille omistetuissa juhlissa. Peruseepokset Ilias ja Odysseia. Kahden ja puolen tuhannen vuoden takainen kreikkalainen kirjallisuus on kokonaisuudessa osa eurooppalaista kulttuuriperinnettä.







5) Kreikkalainen teatteri




Dokumenttithetävä

1. Augustinuksen mielestä lapsetkin ovat syyllisiä vaikka ovat eläneet vain yhden päivän maapallolla.

2.Tuomas Akvinolainen perustelee jumalan olemassaoloa sillä, että kaiken on pakko tulla jostain.

3. Keisari Henkrik IV vaati paavia eromaan siksi, että Paavi Gregorius nousi valtaan väkivalloin.

4. Bathian lesken mielestä kristillinen avioetikka on ahdasmielistä.

5. Runossa ei käsitellä keskiajalle tyypillisiä uskonnollisia aatteita.






Itsenäinen tiedonhankintatehtävä


1 a) Uusi aika on Euroopan historian jaottelussa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400-1500-luvuilta nykypäiviin asti.


1 b) Humanismi on länsimaissa renesanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus. Humanismiksi alettiin 1800-luvun lopulla kutsua keskiajan ja uuden ajan taiteessa syntynyttä, antiikin sivitysihanteeseen perustuvaa, inhimillisyyttä korostavaa suuntausta.


1 c) Protagorasta sanotaan usein ensimmäiseksi humanistiksi. Hän sanoi:"ihminen on kaiken mitta." Tämä on perusta modernille humanismille.

Demokritos seurasi Protagoran jälkiä ja kehitti atomioppia. Hän hylkäsi uskonnolliset käsitykse ja lähti tutkimaan luontoa.

Myös hippokrates oli antiikin humanisteja. Sairauksia pidettiin häneen asti jumalallisten tahdon osoituksena.

Samoihin aikoihin eli myös Sokrates. Hänen tärkein antinsa humanismille oli kyseleminen. Sokraattisella menetelmällä pyrittiin kyselemisen ja keskustelemisen avulla löytämään totuus.




2.

Leonardoa on usein kuvattu ”renesanssi-ihmisenä” arkkityypiksi, mieheksi, jonka ilmeisen äärettömän uteliaisuuden tasolle nousivat vain hänen keksijänkykynsä. Häntä pidetään laajalti yhtenä kaikkien aikojen suurimmista taidemaalareista ja ehkäpä kaikkien aikojen monipuolisimmin lahjakkaana ihmisenä.


Mona Lisa, Leonardo Da Vincin puulevylle maalaama kuva 1503. Sijaitsee nykyään Pariisissa.




Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simonia pidetään yhtenä Italian täysrenessanssin suurena nerona Leonardo Da vincin ja Rafaelin ohella. Michelangelo vaikutti myös taiteilijan yhteiskunnallisen aseman nousuun.Michelangelon huomattavimpia töitä ovat muun muassa Sikstuksen kappelin freskot ja Pieta-veistos Vatikaanissa, sekä Medicienhautakappeli ja Daavid-patsas Firenzessä. Pietarin kirkon keskeisimmät osat ja kupoli ovat hänen suunnittelemiaan.

Pietarin kirkon kupoli, jonka Michelangelo on suunnitellut.




Rafaelia eli Rafaelloa pidetään yhtenä Italian renessanssiajan päämestareista. Hänet tunnetaan myös nimillä Raffaello Sanzio, Raffaello Santi, Raffaello de Urbino tai Rafael Sanzio de Urbino.Rafael tunnetaan parhaiten Madonnan kuvistaan ja pyhää perhettä esittävistä maalauksistaan sekä Vatikaaniin tekemistään mittavista freskoista.




Pyhä yrjö, Rafaelin taideteos 1505-1506


Alba Madonna, Rafelin teos 1510







3)

a) Renesanssi oli taide-, kulttuuri- ja aatehistoriallinen murros siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan. Kyse on pääosin 1400-luvun (italiaksi millequattrocento) alussa kulttuurissa tapahtuneista muutoksista, jotka ilmenivät muun muassa kuvataiteissa, kirjallisuudessa, musiikissa, tieteissä ja renessanssifilosofiassa. Näillä muutoksilla oli maailmanlaajuinen merkitys.

b) Miksi esimerkiksi Italian Firenzessä syntyi renessanssi? Selvää syytä renessanssin syntyyn ei ole saatu selville. Eräs vanhimpia selityksiä on, että Medici-suvun antama tuki, erityisesti Lorenzo de’ Medicin aikana, olisi luonut pohjan taide-elämän kehittymiselle. Tämä vuorostaan johti renessanssiin. Renessanssin alku voidaan kuitenkin ajoittaa jo vuosiin 1410–1420, aikaan ennen Medicien valtaan nousua.Varhaisrenessanssin katsotaan tavallisesti alkaneen jo 1300-luvulla Italian kaupunkivaltioissa ja levinneen muualle Eurooppaan 1500-luvun tietämillä. Skandinavian se saavutti vasta paljon myöhemmin.




c)









Linkki Renesassista: http://bit.ly/1uEIsed


Tutkimustehtävä

3. a) Niccolo Niccolin intohimon huomasi siitä, että hän antoi koko omaisuutensa kirjoihin.
    b) Niccolo Niccolin keräsi antiikin ajan kirjoja
    c) Niccolin antoi omaisuutensa kirjoihin, hän lainasi kirjojaan muille ja antoi ihmisten lukea niitä luonaan jopa keskusteli niistä ihmisten kanssa.

5. a) Viehätys on taivaan lahja. On karttettava teennäisyyttä. Huolettomuus ihailtavaa
    b) Sokratekseen

6. a) Samettikengät, naiset käytti hanskoja.
    b) Fyysinen kauneus ja ihon näkeminen. nilkat, kädet esim. Hyvä käytös
 
7. a) Näkyy sen alaisista, hyvät valinnat. Älykkäät alaiset.
    b) Ihmiset voitiin jakaa 3 ryhmään, toiset ymmärtää omilla aivoilla, toiset ymmärtää kun asian selittää ja toiset eivät ymmärtäneet ollenkaan
   c) Ajattelee enemmän ruhtinasta kuin itseään.

8. a) Da Vinci oli sotakoneiden keksijä, taiteilija. Hän osasi tehdä kaikenlaista.


Tunnin miniessee

Humanismi on ihmistä ja ihmisyyttä kunnioittava aate. Humanismia korosti Antiikin ajan laaja tutkiminen, ihmisen omaa henkistä kulttuuria. Latinan ja Kreikan kieltä kunnioitettiin.

Renesanssi on Italiassa syntynyt taidesuuntaus. Renesanssissa taidekuvista tuli todellisia. Itse renesanssin taitelijoista tuli tärkeitä verrattuna keskiaikaan.

Leonardo Da vinci  on usein kuvattu ”renesanssi-ihmisenä” arkkityypiksi, mieheksi, jonka ilmeisen äärettömän uteliaisuuden tasolle nousivat vain hänen keksijänkykynsä. Häntä pidetään laajalti yhtenä kaikkien aikojen suurimmista taidemaalareista ja ehkäpä kaikkien aikojen monipuolisimmin lahjakkaana ihmisenä. Leonardon teos Mona Lisa on todella tunnettu.

Martti Lutheria pidetään Euroopan uskonpuhdistuksen aloittajana. Luther alkoi miettimään "miten löydän armollisen jumalan" vastausta. Kirkon mukaan ihminen pääsi pelastukseen tekemällä hyviä ja ansiollisia tekoja. Luther huomasi, että kysyinen tie on loputon, koska ihminen ei pääse irti perussynnistään itsekkyydestä.

Lutherin tutkiessa Paavalin kirjeitä hän löysi tien ulos umpikujasta. Kirjeissä kerrotaan, että pelastus on kiinni vain Jumalan armosta. Pelastukseen eteen ei tarvitse tehdä mitään hyviä tekoja, vaan se on lahja kaikille Kristukseen uskoville. Tämä oli Lutherin uskonpuhdistuksellinen löytö, joka myöhemmin kirjattiin luterilaisuuden päätunnukseen.

Luther löi aneita vastustavat teesinsä (eli väitteensä) Wittenbergin linnankirkon oveen 31. lokakuuta 1517. Lutherin tarkoitus ei ollut kaataa katollista kirkkoa, mutta aneteeseistä tuli kipinä, joka sytytti rutikuivan maan.

Rokokoo syntyi vastapainoksi Barokille. Rokokoossa painopisteenä oli luonto, kevyisiin astinautintoihin. Rokokoo näkyi esimerkiksi pukeutumisessa ja naamiaisissa.


Tutki klassismia ja romantiikkaa

1. Määrittele
   a) Uusklassismi:
    Uusklassismi syntyi vastareaktioksi rokokoolle lähes samanaikaisesti Ranskassa, Saksassa ja Englannissa. Myöhemmin se levisi kaikkialle Eurooppaan ja esim. Ruotsissa ja Suomessa uusklassismin ensimmäinen kausi tunnettiin kustavilaisena tyylinä. Yleisesti se on ajoitettu n. vuosille 1750-1840. Uusklassismin syntyyn vaikutti valistuksenajan ajattelijoiden, kuten esim. J. J. Winckelmannin, vaatimukset loogisuudesta, selkeydestä ja yksinkertaisuudesta. Liikkeen keskuksena toimi Roomassa sijainnut Ranskan Rooman Akatemia.
 b) Romantiikka
   Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa. Saksan ohella romantiikkaa sai suosiota Englannissa ja Ranskassa, ja myöhemmin sitä on esiintynyt todennäköisesti kaikissa mantereen kulttuureissa. Romantiikka painotti tunteita, mielikuvitusta ja vapautta. Luonnon merkitystä korostettiin sekä kielessä että taiteissa. 

2. Uusklassismi synti vastareaktioksi rokokoolle. Yleisesti ajoitettu vuosille 1750-1840.
     Romantiikka  on usein nähty sitä edeltäneen valistuksen vastakohtana, vaikka tätä käsitystä on uudemmassa tutkimuksessa myös arvosteltu.

3. Uusklassismi vaikutti taloustieteessä, taiteessa, arkkitehtuurissa ja musiikissa
    Romantiikka vaikutti taiteessa, musiikissa, kirjallisuudessa ja baletissa


Ryhmätyö

Nationalismi
- Nationalismi tarkoittaa kansallisuusaatetta, joka korostaa kansakuntien merkitystä kulttuurissa ja politiikassa.
- Kansa muodostaa valtion
- Korostaa kansan eriarvoisuutta
- Perusteina yhteinen kieli, historia, kulttuuri, asuinalue ja talous
- Romantiikka tukeutui historiaan ja kansanperinteeseen.
- Seuraamuksia: Ongelmallista monikansaisille valtioille, Nationalismin seuraumuksena valtioita syntyi sekä hajosi.

I Antiikin aika

I Antiikin aika


1.Mitä antiikilla tarkoitetaan


- Välimeren alueella vaikuttanutta kreikkalaisroomalaista kulttuuria.

- Merkitys jälkimaailmalle: Euroopan sivistyksellinen pohja luotiin antiikin aikana(ajattelu, filosofia, tiede, taide, elämäntapa = elämäntapa)

- Kreikan ja Rooman (ja samalla länsimaisen) kulttuurin juuret ovat Mesopotamian korkeakulttuureissa. Kreikkalaiset ja roomalaiset kehittivät saamiaan vaikutteita eteenpäin.


2. Antiikin Kreikka

2.1. Kaupunkivaltiot =Kaupunki + ympäröivä maaseutu

- Kaupunkivaltiot alkoivat kehittyä 800 – 600 eKr. Merkittävimmät Ateena, Sparta.

- Kaupunkivaltion hallitseminen = politiikkaa (kaupunki = polis)

- Kulttuuri(mm. mytologia, tarusto) yhdisti eri kaupunkivaltioita.

- Nopea väestönkasvu ja sodat aiheuttivat siirtolaisuutta. Seurays: kreikkalainen sivistys levisi laajalle, Mustallemerelle, Ranskaan ja Vähään Aasiaan.

- Kreikan kulttuuri kukoistuksen aika ns. klassisen Kreikan aikakausi. 480 - 330 eKr

- Ateena johtoasemassa Spartaan nähden koko klassisen kulta-ajan.




2.2. Antiikin Kreikan demokratia

- Demokratia (=kansanvalta), syntyi Ateenassa. Kreikassa myös yksinvaltaa eli tyranniaa, harvainvaltaa eli oligarkiaa. Ateena kansanvaltaan 500-luvulla eKr.

- Ateenan demokratia koski vapaita kansalaisia, miehiä, ei naisia tai orjia.

- Asiat käsiteltiin kansankokouksissa, jolle 500:n neu vosto esitteli asiat. Puhe- ja esiintymistaito tärkeää

- Virat jaettiin arpomalla. Kansantuomioistuimet jakoivat oikeutta (jäseniä 201-1501).




2.3. Uskonto

- Runonlaulajien ylläpitämää suullista perinnettä. Ei papistoa, pyhiä kiroituksia, ei toisenuskoisten vainoamista.

- Jumalat asuivat Olympos-vuorella. Inhimillisiä piirteitä, ohjailivat ihmisten elämää. Olympolaiset jumalat olivat kreikkalaisen ylhäisön jumalia.

- Ihmiset saattoivat vaikuttaa jumaliin - suututtaa tai lepyttää.

- Jumalat liittyivät jokapäiväiseen elämään. Paljon juhlia jumalien kunniaksi.

- Delfoi ja Olympia merkittäviä uskonnollisia keskuksia

- Delfoi: oraakkeli Pythia. Jumalien uskottiin ilmaisevan tahtonsa oraakkelien välityksellä.

- Olympialaiset (776 eKr.alkaen. Zeus)

- Uskonnon merkitys olympialaisissa suuri.

- Naisilla ei pääsyä kisoihin.

- Jumalten lisäksi heeroksia(=sankareita). Olivat jumalten ja ihmisten välissä(esim. Herakles, Theseus). Kyvykkyys jumalallista alkuperää.











2.4. Kirjallisuus ja näytelmät

- Runonlaulajat välittivät uskonnollista perinnettä jumalien ja sankarien teoista eteenpäin.

- Homeros (?) tunnetuin runonlaulaja

- Ilias ja Odysseia – eurooppalaisen kirjallisuuden alku. Kertoo Troijan sodasta ja Odysseuksen retkistä. Alkuperä edelleen arvoitus.

- Eeposten merkitys:
  -yhdistivät kreikkalaisia
  - loivat moraalin ja uskonnollisen elämän pohjan.
- Ateenasta näytelmätaiteen keskus 400-luvulla eKr.

- Lajit: tragedia( myytit, moraaliset valinnat) ja komedia( yhteiskunnalliset aiheet)

- Teemoina usein kohtalon uhmaaminen ja jumalten kosto.

- Tarinoiden moraalinen ja kasvattava vaikutus tärkeää

- Näytelmän pohjana Dionysos-juhla. Vain miehet näyttelivät

- Ateenasta näytelmätaiteen keskus 400-luvulla eKr

http://www.teatterimuseo.fi/skene/historiaa/nayttamo_kreikka.php


Aiskhylos (n.525-456 eKr.) Murhenäytelmien tekijä, draaman kehittäjä. Kuvasi kamppailua jumalten tahtoa vastaan, josta seurasi jumalten kosto.

Sofokles (496-406 eKr.) Suosituin. Kirjoitti tragedioita. Ihminen joutuu tuhoon taistellessaan kohtaloaan vastaan

Euripides (480-406 eKr.) Tragediaa, sankarit surkeita ja alhaisia, totuuksien kyseenalaistaminen.

Aristofanes (445-385 eKr.) Päivänpolitiikkaa, komedioita, rahvaanomaisia, yleisön suosio.




2.5. Taide

- Antiikin Kreikan kuvanveisto on vaikuttanut merkittävällä tavalla länsimaiseen taiteeseen ja kulttuuriin.

- Kreikassa kuvataidetta ei erotettu käsityöstä.

- Parhaiten ovat säilyneet veistokset ja rakennukset.

- Alkuperäiset kirkkaat värit ovat kuluneet pois.

- Pronssiveistokset yleisiä. Säilyneet roomalaisten välityksellä, vain marmorikopioina.

Videoon:http://www.youtube.com/watch?v=88gXWW3qN7o


2.5.1. Antiikin taiteen kaudet



1.Arkaainen 700-480 eKr.

Ominaista jäykkyys, siluettimaisuus



Kouros Anavyssos, noin 530 eaa. Ateenan arkeologisessa museossa,


2.Klassinen 480-330 eKr.

ominaista ihanteellinen todellisuus




Praksiteleen Dionysos-lasta kantava Hermes




Dionysos










3.Hellenistinen 330 – 30 eKr.

ominaista mahtipontisuus, realismi




Medicin Venus


2.6. Arkkitehtuuri

- Merkittävät julkiset rakennukset, kuten temppelit ja teatterit, sijoitettiin keskusaukion eli agoran ympärille.
Esim. Ateena/Parthenon
- Rakennukset yksinkertaisia, mutta matemaattisesti ja optisesti nerokkaita. Lopputulos aina harmoninen.

- Pylväät, palkistot ja päätykolmiot rakennusten peruselementtejä. Pylvästyylit: doorilainen, joonialainen, korinttilainen. Pylvästyylit syntyivät klassisella kaudella.

- Rakennukset koristeltiin maalauksin ja veistoksin.

- Klassiselta kaudelta lähtien kaupungit suunniteltiin ruutukaavan mukaisiksi.




- Kuvanveisto vaikuttanut vahvasti Euroopan taiteen kehitykseen.

- Pronssiveistokset yleisiä. Säilyneet roomalaisten välityksellä, vain marmorikopioina

- Patsaat olivat värikkäitä. Vrt. nykykäsitys antiikin patsaiden kauneudesta (marmorinvalkoisuus).

- Taiteilijan ammatti ei ollut arvostettu, olivat käsityölä




2.7. Filosofia

- Antiikin aikana filosofia tarkoitti kaikkea tieteellistä toimintaa.

- Uskonto ei estänyt järkiperäistä ajattelua.

- Eri teorioita maailmankaikkeudesta. Luonnonfilosofeilla

- Sofisteilla, viisauden opettajilla huomio luonnosta ihmiseen.

II Keskiajan yhtenäiskulttuuri

II Keskiajan yhtenäiskulttuuri
500-1500


1. KESKIAIKA

Keskiaika jaetaan

-Varhaiskeskiaikaan (n.500-800)
-Sydänkeskiaikaan(n.800-1200)
-Myöhäiskeskiaikaan(1200-1500)

Keskiajan alkamisen ajankohtana pidetään
- Rooman valtakunnan jakoa.(395)
- Kristinuskon nousua.(380 viralliseksi uskonnoksi)
- Konstantinopolin tuloa kristikunnan pääkaupungiksi.
- Länsi-Rooman häviämistä.(476)
- Ateenan filosofikoulun sulkemista.(529)

1.1. Yleistä
- Roomasta periytyvä kulttuuri ja yhteiskunnan instituutiot(esim. kirkko, hallinto, opetus) sulautuivat keskiajalla germaaniseen Eurooppaan.
- Sydänkeskiaika merkittävä kausi länsieurooppalaisen kulttuurin synnyssä. Taustalla: uuden ajattelun ja kulttuurin nousu, islamilaisen maailman vaikutteet.
- Luonteenomaista yhtenäiskulttuuri(latina+kirkko+läänityslaios+ammattikuntalaitos) Länsi-Euroopassa.
- Kilpailijoiksi paavit ja keisarit.
- Läänityslaitosten heikentävä vaikutus.(Kaarle Suuri)
- Vähäinen kansallistunne. Syy: Säädyt
- Keskiajan lopulla sekä säädyt että ylikansallinen kirkko heikkenivät. Seuraus: kuninkaiden valta kasvoi, alko kehittyä *kansallisvaltioita

1.2. Bysantti m.400-1453 "Toinen Rooma"
- Antiikin ja keskiajan yhdistelmä.
- Säilytti antiikin perinteen ja Rooman ”idean”.
- Suojasi ja levitti kristillisyyttä.
- Kesti noin tuhat vuotta Rooman kahtiajakautumisesta vuoteen 1453.
- Bysantin perusta
  - Rooman hallinto ja lait
  - hellenistinen kulttuuri
  - kreikan kieli

1.2.1. Bysantin henkinen kulttuuri
- Merkittävin saavutus Corpus Iuris Civilis –lakikokoelma.
- Hagia Sofia sekä muita kirkkorakennustaiteen helmiä.
- Kuvataiteessa ikonit luonteenomaisia.
- 700-luvulla kuvariita, kuvainraastajat vastaan kuvien kannattajat.
- Taiteessa noudatettiin tiettyjä sääntöjä
- Usko henkiin, yliluonnollisuuteen, mystiikkaan
- Sydänkeskiajalla Bysantti ja Länsi-Eurooppa vieraantuivat toisistaan yhä kauemmaksi

1.2.2. Bysantin loppu
- Bysantti heikkeni
1. Turkkilaiskansojen ahdisteluun.
2. Konstantinopolin ryöstöön.(ristiretkeläiset 2014)
3. Kauppamahdin menetykseen Välimeren alueella venetsialaisille.
- Turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin 1453. --> Bysantin tuhatvuotinen historia päättyi
- Vaikutus Balkanin suuntaan ja pohjoiseen.
- Kyrillisten kirjainten synty.
- Ortodoksisuuden leviäminen Venäjälle.
- Bysanttilaisuus vaikutti mm. karjalaisten rakentamiseen. Bysanttilainen taide elää ortodoksisessa kirkkotaiteessa edelleen.

2. Keskiajan Eurooppa
- Kaarle Suuri (768 – 814) frankkilaisroomalaisen keisarikunnan keisariksi v.800 paavin siunaamana
- Kaarle Suuri oli Euroopan "isä"
Saavutukset:
- Koululaitoksen organisointi, luku- ja kirjoitustaito
- Antiikin käsikirjoitusten etsintä ja kopiointi luostareissa: munkir, nunnat
- Latinankielen elvyttäminen
- Uusi kirjaintyyppi, pienaakkosten synty. (VERSAALI -> minuskeli)

2.1. Luostarilaitos
- Luostarit olivat keskiajalla henkisen elämän tyyssijoja. Euroopan luostarimalli: Benediktus Nursialainen. Monte Cassino v. 529.
- Suurin merkitys eurooppalaiselle kulttuurille käsikirjoitusten kopiointi ja opettaminen (antiikki).
- Uusia munkkiveljistöjä alkoi syntyä 1100-luvulta: esim. fransiskaanit(köyhyyslupaus, laupeudentyö) ja dominikaanit.(opettaminen, harhaoppien vastustaminen).

2.2. Opetus
- Koulujen ensisijainen tehtävä oli palvella kirkkoa.
- Kaupunkien, kaupan ja talouden kasvaessa tarpeet muuttuivat àkaupunkikouluja.
- Monet oppineet halusivat tieteen harjoittamisen irti kirkosta à yliopistot (universitas), joilla itsehallinto.
* 4 tiedekuntaa
*Bologna, Pariisi, Cambridge, Oxford, Toulouse, Salamanca, Padova, Uppsala.
- Uuden tiedon hankkiminen ei ollut tärkeää. Ajateltiin, että kaikki tärkeä tieto oli jo kerätty.
- Teologinen tiedekunta opillinen keskus.
- Yliopistojen välityksellä ajan paras tietämys levisi eri puolille Eurooppaa.
- Kirkolla oma oikeus, kanoninen laki. Oli katolisen kirkko-oikeuden perusta.
- Toisinajattelijoiden (kerettiläisten) vainoaminen.
- Inkvisition perustaminen 1200-luvulla.
- Pannat (kirkonkiroukset) ja kirkollisten toimitusten kieltäminen painostuskeinoja.

2.3. Keskiajan kristillinen sivistys
- Kristinusko keskiajan henkistä kulttuuria hallitseva aate
- Vaikutteita kreikkalaisroomalaisesta sivistyksestä. Teatterin tilalle uskonnollisia näytelmiä.
- Keskiajan kulttuuri oli yhtenäiskulttuuria.
- Kirkolla poliittinen, henkinen ja maallinen valta.
- Kirkon maallinen valta huipussaan ristiretkien aikana.
- Opetus kirkon vastuulla 500-luvulta alkaen.
- Paavin kuuria merkittävänä hallintovirastona.



Video: Santiago de Compostela




2.4. Keskiajan taide
1) Aiheet uskonnollisia. Pyhimykset, Raamtaun henkilöt tärkeitä.
2) Taiteen tehtävänä oli saada ihminen ajattelemaan tuonpuoleista.
3) Realistinen kuvaaminen ei ollut oleellista (vrt. antiikki) -> taiteesta tuli symbolista
4) Ei perspektiiviä tai syvyysvaikutelmaa.
5) Arvoperspektiivi. =tärkeät henkilöt muita suurempia

2.5. Arkkitehtuuri
- Kirkkorakennukset merkittävimpiä rakennustaiteen saavutuksia.
- Kertoivat kirkon mahdista keskiajalla
- Romaaninen kirkkoarkkitehtuuri 1000-1100-luvulla. Linnamaista. Vaikutteita antiikista, esim. pyörökaaret.
- Sydänkeskiajalla gotottilainen, goottilaiset katedraalit. Tyypillistä pilarir, holvikaaret, lasimaalaukset.
- Historiallinen aitous ja yksilölliset piirteet eivät olleet Raamatun tapahtumista kertovissa maalauksissa tärkeitä.


Romaaninen kuva:

St.Serninin basillikan länsikkö





















Goottilainen kuva:
Ruusuikkuna oli goottilaiselle kirkkoarkkitehtuurin ominaispiirteitä.














2.6. Islamin vaikutus
- Perustaja: profeetta Muhammed Islamin nopea laajentuminen Euroopan tuntumaan.
- Islamin nopea laajentuminen Euroopan tuntumaan. Muslimivaltio oli keskiajalla moniuskontoinen.
- Aineksia sivistykseen hellenismistä Bysantin ja Persian välityksellä, jotka säilyttivät antiikin perintöä. Tähtitiede, lääketiede ja matematiikka edistyksellistä verrattuna Eurooppaan.
- Bagdad keskus, Cordoba Espanjassa, Palermo Sisiliassa.


Alhambra"punainen linna" islaminlaisesta arkkitehtuurista:http://bit.ly/1Ag2MWn


2.7. Ristiretket
- Ajoittuivat 1100-1200-luvuille. Pyhiinvaeltajat halusivat vahvistaa uskoaan käymällä pyhissä paikoissa.
- Katolisen kirkon tavoitteena oli turvata pyhiinvaeltajien reitti, myöhemmin poliittisia tarkoitusperiä
- Tavoitteena turvata pyhiinvaeltajien reitti, myöhemmin poliittisia tarkoitusperiä.
- Pyhimyskultti apuna kristinuskon levittämisessä. (reliikit =pyhäinjäännökset).
- Kirkon tuki sotimiselle. Retkistä muodustui ryöstöretkiä.
- Kulttuurivaikutteet levisivät molempiin suuntiin

Ristiretkiin liittyvä video:http://bit.ly/1x7iaPi
Ristiretkien seuraukset?
1) Eri us kontokuntien välit kiristyivät
  - Retkien raakuus järkytti molempia osapuolia
  - Kielteinen kuva islaminuskoisista levisi laajalle Eurooppaan ja muokkasi ihmisten käsitystä

2)Huono menestys heikensi katolisen kirkon ja paavin arvovaltaa.

3) Aneiden ja pyhäinjäännösten merkitys kasvoi

4) Kauppa- ja kulttuuriyhteydet vilkastuivat.

5) Ihmisten tietämys muista kansoista lisääntyi.


2.8.Pelkojen aikakausi
- Pelättiin turkkilaisia (Konstantinopoli 1453). Ruttoa (1347-50).
- Kristillinen maailmankuva alkoi murtua.
- Paholaisen pelko.
- Kirkko legitimoi noituuden 1484.
- Maailmanlopun ja kuoleman pelko ylimmillään 1400-1500- taitteessa.
- Paavinvalta kriisiin 1300-luvulla. 1378 (-->1415) kaksi paavia, toinen Avignoniin, toinen Roomaan (Euroopan tuki).

2.9. Ritarikulttuuri
- Ritarisäätyyn hyväksytyt aateliset, yleistä Ranskassa.
- Naisen kunnioittaminen, köyhien ja lasten suojelu, uskonnon puolustaminen.
- Runous, kiertelevät trubaduurit.
- Heraldiikka, turnajaiset, ritarikunnat mukaan myöhäiskeskiajalla.

III Uuden ajan murros

III UUDEN AJAN MURROS (1400 – 1700)

Keskiajan ja uuden ajan taitteena pidetään:
- Renessanssin nousua 1300-luvulta.
- Konstantinopolin joutumista turkkilaisten käsiin 1453.
- Amerikan löytämistä 1492.
- Uskonpuhdistusta 1500-luvulla.

1.1.Humanismi
= ihmistä ja ihmisyyttä kunnioittava aate.
Korosti:
* Antiikin ajan laajaa tutkimista.
* Ihmisen omaa henkistä kulttuuria.
- Ihanteena antiikin alkuperäislähteiden lukeminen historiassa ja kirjallisuudessa.
- Kunnia, maine ja suuret teot tärkeitä.
- Latina ja kreikan kieli kunniaan.
- Kreikan ja Rooman tarinat haluttiin ottaa käyttöön kasvatuksessa.
- Humanistit edistivät painetun sanan leviämistä kansankielellä.

1.2. Renessanssi
- ”Uudelleensyntyminen”
- Laaja kiinnostus antiikkiin. Kreikan ja Rooman kulttuuri piti synnyttää uudelleen.
- Renessanssi yhdisti uuden ajan ja antiikin perinnön.
- Renessanssin edellytyksenä ristiretkien ja kaukokaupan tuoma vauraus.
- Syntyi Italiassa.
- Italian valtiot liittoon ulkopuolisen uhan vuoksi  poliittinen, taloudellinen menestys.
- Keskiajalle ominaisen yhteisöllisyyden tilalle yksilöllisyys.
- Omat ansiot, persoonallisuus, älyllinen uteliaisuus, kiinnostus maallisiin asioihin ja yksilön kyvykkyys tärkeitä.
- Aito renessanssi-ihminen (uomo universale) oli yleisnero, joka kykeni suuriin saavutuksiin monilla aloilla.

1.3. Renessanssin taide
- Lähtökohtana antiikki. Taiteessa tuli kuvata todellisuutta.
- Arkkitehtuurissa oppia antiikin rakennuksista.
- Taiteilijasta itsestään tuli merkittävä henkilö, vrt. keskiaika.
- Mesenaatit tyypillisiä.
- Renessanssitaide otti käyttöön perspektiivin maalaustaiteessa.
- Tyypillistä kolmiulotteisuus, syvyysvaikutelma, kolmiosommittelu.
- Pyrkimys realismiin. Pyhät olennot saavat inhimillisiä piirteitä.

2. Kirjapainotaito
- Taito Eurooppaan arabien välityksellä.
- Lukutaito oli yleistynyt.
- (Gutenberg) 1456 Gutenbergin Raamattu.
- Tekniikka levisi nopeasti eri puolille Eurooppaa.
- Humanisteilta saatiin materiaalia myyntiin.
- Alkuun pääpaino uskonnollisessa kirjallisuudessa, klassikoissa, lakiteoksissa, oppikirjoissa, luonnontieteissä.

3. Uskonpuhdistus
- Renessanssin uudet aatteet.
- Epäluuloisuus katolista kirkkoa kohtaan voimistui korruption ja rikkauksien keräämisen vuoksi.
- Martti Luther (1483-1546)
- Lutherin ajatukset levisivät laajalle kirjapainotaidon myötä.
- 1521 Luther kirkonkiroukseen, luterilaisuuden synty.
Vaikutus katolisuuteen:
- Anekauppa poistettiin 1500-l.
- Trenton kirkolliskokouksessa kahtiajako 1545-63.
- Paavin ehdoton ylivalta säilytettiin.

3.1. Seurauksia
- Eurooppa jakautui uskonnollisesti.
- Paluu juutalaiskristilliseen ajatteluun.
- Yhteisön korostaminen. Ennen perheelle tai kirkolle kuuluvia tehtäviä valtiolle.
- Uusi ajatus: ihminen riippuvainen Jumalan armosta.
- Kansanopetus käyntiin.
- Mikael Agricola.
- Luterilaisuuden sana ja järki vs. katolisuuden tunne ja kuva.
- Uskonpuhdistus vaikutti tavallisen ihmisen elämään enemmän kuin renessanssi.

4. Tieteen nousu
- Keskiajalla tieto pohjautui Raamattuun ja Aristoteleen oppeihin.
- Löytöretket, kirjapainotaito.
- Ihmisen oman järjen käyttö alkoi korostua.
- Tiede nousi aluksi yliopistojen ulkopuolelta.
- Valtiovallan tieteelliset seurat.
- Museoiden synty.
- Kansainvälinen oppineiden yhteisö alkoi muotoutua

Itsenäinen tiedonhankintatehtävä


1 a) Uusi aika on Euroopan historian jaottelussa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400-1500-luvuilta nykypäiviin asti.


1 b) Humanismi on länsimaissa renesanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus. Humanismiksi alettiin 1800-luvun lopulla kutsua keskiajan ja uuden ajan taiteessa syntynyttä, antiikin sivitysihanteeseen perustuvaa, inhimillisyyttä korostavaa suuntausta.


1 c) Protagorasta sanotaan usein ensimmäiseksi humanistiksi. Hän sanoi:"ihminen on kaiken mitta." Tämä on perusta modernille humanismille.

Demokritos seurasi Protagoran jälkiä ja kehitti atomioppia. Hän hylkäsi uskonnolliset käsitykse ja lähti tutkimaan luontoa.

Myös hippokrates oli antiikin humanisteja. Sairauksia pidettiin häneen asti jumalallisten tahdon osoituksena.

Samoihin aikoihin eli myös Sokrates. Hänen tärkein antinsa humanismille oli kyseleminen. Sokraattisella menetelmällä pyrittiin kyselemisen ja keskustelemisen avulla löytämään totuus.




2.

Leonardoa on usein kuvattu ”renesanssi-ihmisenä” arkkityypiksi, mieheksi, jonka ilmeisen äärettömän uteliaisuuden tasolle nousivat vain hänen keksijänkykynsä. Häntä pidetään laajalti yhtenä kaikkien aikojen suurimmista taidemaalareista ja ehkäpä kaikkien aikojen monipuolisimmin lahjakkaana ihmisenä.


Mona Lisa, Leonardo Da Vincin puulevylle maalaama kuva 1503. Sijaitsee nykyään Pariisissa.




Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simonia pidetään yhtenä Italian täysrenessanssin suurena nerona Leonardo Da vincin ja Rafaelin ohella. Michelangelo vaikutti myös taiteilijan yhteiskunnallisen aseman nousuun.Michelangelon huomattavimpia töitä ovat muun muassa Sikstuksen kappelin freskot ja Pieta-veistos Vatikaanissa, sekä Medicienhautakappeli ja Daavid-patsas Firenzessä. Pietarin kirkon keskeisimmät osat ja kupoli ovat hänen suunnittelemiaan.

Pietarin kirkon kupoli, jonka Michelangelo on suunnitellut.




Rafaelia eli Rafaelloa pidetään yhtenä Italian renessanssiajan päämestareista. Hänet tunnetaan myös nimillä Raffaello Sanzio, Raffaello Santi, Raffaello de Urbino tai Rafael Sanzio de Urbino.Rafael tunnetaan parhaiten Madonnan kuvistaan ja pyhää perhettä esittävistä maalauksistaan sekä Vatikaaniin tekemistään mittavista freskoista.




Pyhä yrjö, Rafaelin taideteos 1505-1506


 Alba Madonna, Rafelin teos 1510







3)

a) Renesanssi oli taide-, kulttuuri- ja aatehistoriallinen murros siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan. Kyse on pääosin 1400-luvun (italiaksi millequattrocento) alussa kulttuurissa tapahtuneista muutoksista, jotka ilmenivät muun muassa kuvataiteissa, kirjallisuudessa, musiikissa, tieteissä ja renessanssifilosofiassa. Näillä muutoksilla oli maailmanlaajuinen merkitys.

b) Miksi esimerkiksi Italian Firenzessä syntyi renessanssi? Selvää syytä renessanssin syntyyn ei ole saatu selville. Eräs vanhimpia selityksiä on, että Medici-suvun antama tuki, erityisesti Lorenzo de’ Medicin aikana, olisi luonut pohjan taide-elämän kehittymiselle. Tämä vuorostaan johti renessanssiin. Renessanssin alku voidaan kuitenkin ajoittaa jo vuosiin 1410–1420, aikaan ennen Medicien valtaan nousua.Varhaisrenessanssin katsotaan tavallisesti alkaneen jo 1300-luvulla Italian kaupunkivaltioissa ja levinneen muualle Eurooppaan 1500-luvun tietämillä. Skandinavian se saavutti vasta paljon myöhemmin.




c)

IV Itsevaltius,Barokki, rokokoo

1. Itsevaltiuden aika
-Vakiinnutti asemansa 1600-luvulla. Taustalla mm. löytöretket
- Hallitsijoiden ympärille kansallisvaltiot.Ominaista keskitetty hallinto, valtionkirkko, kansallinen armeija, valtion ohjaama rahatalous.
- Siirtyminen perintökuninkuuteen vahvisti hallitsijoiden asemia.
-Näkemys: kuningas oli vastuussa Jumalalle - ei kansalle.

-Itsevaltiutta puoltavia näkemyksiä.
-Jean Bodin: valtio säätää lait, turvaa järjestyksen ja rauhan. Valtio kaiken yläpuolella
-Macchiavelli, Thomas Hobbes (1588-1679), Leviathan 1651. TH itsevaltiuden teoreetikko. Kuninkaan vallan oltava absoluuttista sekasorron välttämiseksi.
-John Locke (1632-1704) pohja perustuslailliselle ajattelulle. Vallasta sopimus kansan ja hallitsijan välille.
-Kuninkaan itsevaltiuden esikuvana Ranskan hovi 1600-l, Aurinkokuningas Ludvig XIV (1638-1715) Taide alistettiin yksinvaltiuden palvelukseen.
-Ranska johtava maailmanvalta.
-Versaillesista esikuva. Muodostui hallinnon ja hovielämän keskukseksi.
-Etiketti tärkeää, korosti kuninkaan arvovaltaa. Hovietiketistä muotoutui pohja eurooppalaiselle käytöskulttuurille.

2. Barokki
-1600 –luvulta 1700-luvulle barokin aikakausi. Paavien ja yksinvaltiaiden ja tyylisuunta.
-Alkuperä katolisessa kirkossa Roomassa. (vastauskonpuhdistus)
-Näkyi selvimmin maalaus- ja rakennustaiteessa(versailles) sekä musiikissa(Vivaldi, Händel, Bach) ja kirjallisuudessa. (Moliere)

Linkki Veraillesin sivulle: http://en.chateauversailles.fr/homepage

-Ylenpalttisuus, runsaus, rehevyys, koukeroisuus, ja vastakohdat ominaisia.
- Elämä / kuolema, dramaattisuus, illuusiot, pyrkiminen kokonaistaideteokseen, kierteiset pylväät, musta-kulta
-Tyypillistä barokkitaidetta: Giovanni Lorenzo Bernini, Francesco Borromini, Diego Velazquez, Paul Rubens, Van Dyck, Rembrandt.
-Alankomaisen taiteen kultakausi 1600-luvulla.


Giovanni Lorenzo Bernini



Peter Rubens



Rembrandt





3. Rokokoo
-Syntyi vastapainoksi barokille
-Painopiste luontoon, kevyisiin aistinautintoihin. Rokokoo näkyi: pukeutuminen, naamiaiset, käytöstavat
-Tunnusomaista vaaleat pastellisävyt, koristekuviot . Oli tyypillisimmillään sisustuksessa ja koristeissa.
-Musiikkiin tuli kevyt viihteellisyys. Tilalle uusklassismi, jonka aiheet antiikista.
-Jäi lyhytikäiseksi.

V Valistus ja vallankumoukset

1. Valistus ja vallankumous 1700-luku
-Yhteiskunnallisten olojen arvostelu alkoi levitä laajalle järjen ja vapauden vaatimusten vuoksi.
-Taustalla luonnontieteen saavutukset ja uusien alueiden tutkiminen.
- Valistus suhtautui kielteisesti uskontoon ja kirkkoon.
- Valistus näki ylimpien säätyjen etuoikeudet ja kuninkaan itsevaltiuden kohtuuttomina.
-Valistuksen keskusmaana Ranska, alkuperä Englannissa.
-Sananvapauden vaatimus >>>> Lukutaito oli yleistynyt
-Kirjalliset salongit tyypillisiä.
- Porvaristo kiinnostyi valistusaatteesta. Syy: heidän asemansa oli vahvistunut taloudellisesti, mutta ei poliittisesti

1.2. Valistuskirjailijoita
- Yhteistä:
   - kyseenalaistivat entiset filosofiset, teologiset ja uskonnolliset totuudet.
   - luja luottamus järkeen.
-John Locke (1632-1704), kaikki tieto peräisin kokemuksesta, ihmisten luonnolliset oikeudet. Loi perustan poliittiselle liberalismille (vapauden aate)
-Montesquieu (1689-1755) pilkkasi Ranskan kuningasta ja paavia, ihaili parlamentarismia. Loi vallan kolmijako-opin. Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta
-Voltaire (1694-1776) hyökkäsi katolista kirkkoa vastaan. Kannatti valistunutta itsevaltiutta
-Jean-Jaques Rousseau (1712-78) ”Takaisin luontoon”, luonnonmukaisuus Emile 1762, Yhteiskuntasopimus 1762. Pyrkimyksenä välitön demokratia.
-Denis Diderot (1713-84) Encyclopedie. Ensimmäinen tietosanakirja

1.3. Valistuksen leviäminen
-Kaupunkien, keskiluokan ja osaksi yläluokan ilmiö. Tavallinen kansa ei ollut valistusfilosofien kohderyhmä
-Kanavina kirjat, lehdistö, yliopistot, akatemiat, kirjalliset seurat, salongit.
- Kirkko vastusti, kirjat vielä kalliita, lukutaidottumuus yleistä. Sensuuri ei pystynyt estämään leviämistä. Hallitsijoiden suhtautuminen valistukseen kiristyi Ranskan vallankumouksen jälkeen.

1.4. Valistusaatteet pähkinänkuoressa
* Valtiovalta ei voi kuulua yhdelle ihmiselle Jumalan antamalla oikeutuksella, vaan kansa on valtiollisen vallan lähde.
* Kansalaisilla on oikeus osallistua valtiollisista asioista päättämiseen.
* Kansalaisella on oikeus nousta kapinaan heidän oikeuksiaan sortavaa vallankäyttäjää vastaan.
* Yksilöllä on oikeuksia, joihin hallitsija tai hallitus eivät voi puuttua.
* Valtiollisen järjestelmän on taattava ihmisten luonnollisten oikeuksien toteutuminen
* Ihmiset ovat syntyperästään huolimatta tasa-arvoisia.

1.5. Valistuksen vaikutuksia
-Hallintoa ja verotusta uudistettiin.
-Rangaistuksia lievennettiin.
-Kirkon valtaa vähennettiin.
-Sananvapaus, uskonnonvapaus, yleinen äänioikeus ja kansanvalta alkoivat toteutua.


2. Ranskan vallankumous 1789

2.1.Taustalla
-Yhdysvaltain itsenäistyminen 1776. Merkitys: loi toiveikkuutta, antoi esimerkin.
-Valtion kassakriisi. Syyt: kallis hovielämä, sotiminen -> raskaat verot
-Sääty-yhteiskunnan kriisi: aatelisto + papisto vain 2-3% kansasta.
-Porvaristo (kolmas sääty) halusi lisää valtaa. Vaatimus: etuoikeudet kumottava valistuksen oppien mukaan

2.2. Seuraukset
-Keskiaikainen feodaalijärjestelmä lakkautettiin. Kuninkaan itsevaltius lopetettiin
-Säätyjen etuoikeudet poistettiin. Aateliston ja kirkon maat kansalle
-Ihmisoikeuksien julistus. Pohja tuleville demokratioille
-1792 Ranskasta tasavalta (kuningasparin mestaus 1793).
-Hirmuvallan aika 1793-94.
-1799 Napoleon kaappasi vallan. -> aatteet: vapaus, veljeys, tasa-arvo levisivät Eurooppaan.


3. Valistuksen vastavirrat
A) Katolinen ja protestanttinen kirkko.
B) Klassismi 1700-1800-l vaihteessa
-Yhteys antiikkiin, taide, arkkitehtuuri näytelmät, musiikki.
-Schiller, Goethe (Faust).
-Tyypillistä tunteiden voimakas korostaminen, ikuisten totuuksien etsiminen.
-Porvarillinen sivistysihanne.

C) Romantiikka 1800-luvulla
-Tyypillistä yksilöllisyys, hetkellisyys, ihmisen ainutkertaisuus.
-Tunteet, runot, unelmat, tunnelmat tärkeitä.
-Luonto ja maisemat taiteen aiheina yleisiä, kauhu- ja seikkailuromaanit.

VI Suuret aatteet

1. Suuret aatteet

1.1. Konservatismi
-Pyrkimyksenä vallitsevien olojen säilyttäminen ja olojen palauttaminen vallankumousta edeltävään aikaan. 
-1815 Wienin kongressi  Pyhä allianssi. 
-Perinteisiin, asemaan vain sopeuduttava.
-Kirkko, armeija, virkamiehistö.
-Metternich, Burke. 

1.2. Liberalismi
-Hallitusvallan edistettävä kansalaistensa vapautta.
-Yksityiselle ihmiselle suurempi vapaus, ihmisoikeudet.
-Taloudellinen liberalismi ja yksityisomaisuuden suoja keskeistä.
-Adam Smith, Kansojen varallisuudesta 1776.
-John Stuart Mill.

1.3. Sosialismi
-Karl Marx, Friedrich Engels Luokkataisteluteoria, sorretut ja sortajat, omistavat ja omistamattomat.
-Tien päässä sosialismi ja työläisten vallankumous.
-Työväenliikkeen aatepohjaksi.
-Ammattiyhdistyksistä työväenliikkeisiin.
-Venäjän bolsevikit (1917, Lenin).

1.4. Nationalismi = kansallisuusaate
-Yksi kansa, kieli, uskonto, valtio.
-Jokaisella kansalla oikeus muodostaa oma valtio  ristiriitoja.
-Johann Gottfried von Herder: Jokaisen kansakunnan tuli kehittyä omalla tavallaan
-Kansalliset tunnusmerkit tärkeitä (k.laulu, lippu, päivä).
-Kansanrunous, historia, oma kansallinen perinne korostettuina, menneisyyden suurmiehet.
-Suomessa Lönnrot,Runeberg,Snellman

2.Teollisuuden vallankumous
Edellytykset:
-Pääomien sijoittaminen talouteen sotimisen sijaan.
-Synty Englannissa 1700-luvulla, syyt tullivapaus, hiilivarat, yksityiskapitalismi vahvaa.
-Koneet >> tuotannon tehostuminen.
-Laajenevat markkinat (siirtomaat).
-USA, Saksa, Ranska läpimurto 1870-luvulla.

Uudet keksinnöt mullistavat maailman
-Höyrykone (James Watt )
-Rautatie (George Stephenson)  nopea tuotteiden, markkinoiden, kuljettamisen laajeneminen
-Höyrylaiva (Robert Fulton), potkuri 1830-luvulla.
-Sähkö (Thomas Edison), hehkulamppu, lennätin
-Puhelin (A.G.Bell)
-Langaton lennätin 1901 (Guglielmo Marconi)

3. Imperialismin aika
-Taustalla nationalismi + usko valkoisen rodun ylemmyyteen.
-Siirtomaista suurvallan tuntomerkki.
-Berliinin kongressi 1882 -->Afrikan jako --> taloudellinen riisto, kulttuurien tuhot, alkuperäisväestön alistaminen.
-Kristinusko heimouskontojen tilalle.
-Tuontia: luku- ja kirjoitustaito, liikenneyhteydet, hallinto, kielet, rahatalous.

4.Tiede 1800- ja 1900-luvulla
-Edistysuskon voimistuminen.
-Auguste Comte (1798-1857): tieteen tehtävä hankkia tietoa tulevaisuuden rakentamiseen, tieto rajoittuu havaintoon = positivismi.
-Emile Durkheim (1858-1917), kansojen universaalit piirteet.
-Max Weber (1864-1920), yhteiskuntatieteiden menetelmien kehittäjä.
-Evoluutioteoria Charles Darwin (1809-82).
-Lajien synty 1859, luonnon valinta >> << kirkon opit.
-Louis Pasteur (1822-95), Robert Koch (1843-1910), bakteerit ja virukset tartuntojen aiheuttajina.
-Kirurgiassa keksintöjä eetteri, röntgen, veriryhmät.
-Albert Einstein (1879-1955), suhteellisuusteoria.
-Psykologian läpimurto tieteenä Sigmund Freud (1856-1939) psykoanalyysi.

VII Nykyaika