Tehtävät

Tehtävä: Selvitä, iten antiikin ajan demokratia toimi (lyhyt yhteenveto ja verkkolähde)


Demokratia katsotaan syntyneen 500-luvulla eaa.

Ylintä päätösvaltaa Ateenassa käytti kansankokous, eli ekklesia. Ekklesiaan saivat osallistua vain vapaasyntyiset, 18 vuotta täyttäneet ja kaksi vuotta asepalveluksessa olleet miehet. Naiset, muukalaiset ja orjat jäivät näiden kokouksien ulkopuolelle.

Ekklesioita pidettiin lähes viikoittain ja hyvällä puhetaidolla oli suuri merkitys. Tyrannien valtaanpääsyä pyrittiin ehkäisemäänostrakismos-äänestyksellä, jonka toteuttamiseen vaadittiin 6000 ääntä. Demokratiaa uhkaavat epäilyttävät pyrkyrit häädettiin kymmeneksi vuodeksi maanpakoon. Äänestyslipukkeina käytettiin saviruukkujen sirpaleita, joista äänestys sai nimensä.







Ekklesian rinnalla toimeenpanevana elimenä toimi viidensadan neuvosto eli bule. Tuomiovaltaa käytti kansantuomioistuin eli heliaia, jonka tuomaristoon kuului joissakin tapauksissa jopa 1500 tavallista kansalaista, jotka valittiin arvalla. Henkilöä, jota politiikka ei kiinnostanut, kutsuttiin idiootiksi.


Verkkolähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Antiikin_demokratia









Tutkimustehtävä parettain




1) Elämä ja taide kuuluvat yhteen

Kreikkalaisten taiteellisuus näkyi heidän elämässään kaikkialla, kuten rakennuksissa. Ja se on vaikuttanut länsimaiseen rakennustaiteeseen.




2) Mitä on - miksi näin? Kreikan tieteen perustaa







3) Kreikkalaisten jumalmaailma

Kreikkalaiseen tarustoon mahtui sekä jumalia että muita jumalolentoja. Olympos-vuorella asuneet jumalat olivat samankaltaisia kun ihmiset heikkouksineen. Jumalien erikoisuuksiin lukeutui kuolemattomuus. Kreikkalainen mytologia on vaikuttanyt paljon eurooppalaiseen kulttuuriin.







4) Kreikkalaisten kirjallisuus

Kirjojen aiheet olivat: taistelut, urheilut, politiikasta, juhlista ja rakkaudesta. Draamakirjallisuus tärkeitä jumalille omistetuissa juhlissa. Peruseepokset Ilias ja Odysseia. Kahden ja puolen tuhannen vuoden takainen kreikkalainen kirjallisuus on kokonaisuudessa osa eurooppalaista kulttuuriperinnettä.







5) Kreikkalainen teatteri




Dokumenttithetävä

1. Augustinuksen mielestä lapsetkin ovat syyllisiä vaikka ovat eläneet vain yhden päivän maapallolla.

2.Tuomas Akvinolainen perustelee jumalan olemassaoloa sillä, että kaiken on pakko tulla jostain.

3. Keisari Henkrik IV vaati paavia eromaan siksi, että Paavi Gregorius nousi valtaan väkivalloin.

4. Bathian lesken mielestä kristillinen avioetikka on ahdasmielistä.

5. Runossa ei käsitellä keskiajalle tyypillisiä uskonnollisia aatteita.






Itsenäinen tiedonhankintatehtävä


1 a) Uusi aika on Euroopan historian jaottelussa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400-1500-luvuilta nykypäiviin asti.


1 b) Humanismi on länsimaissa renesanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus. Humanismiksi alettiin 1800-luvun lopulla kutsua keskiajan ja uuden ajan taiteessa syntynyttä, antiikin sivitysihanteeseen perustuvaa, inhimillisyyttä korostavaa suuntausta.


1 c) Protagorasta sanotaan usein ensimmäiseksi humanistiksi. Hän sanoi:"ihminen on kaiken mitta." Tämä on perusta modernille humanismille.

Demokritos seurasi Protagoran jälkiä ja kehitti atomioppia. Hän hylkäsi uskonnolliset käsitykse ja lähti tutkimaan luontoa.

Myös hippokrates oli antiikin humanisteja. Sairauksia pidettiin häneen asti jumalallisten tahdon osoituksena.

Samoihin aikoihin eli myös Sokrates. Hänen tärkein antinsa humanismille oli kyseleminen. Sokraattisella menetelmällä pyrittiin kyselemisen ja keskustelemisen avulla löytämään totuus.




2.

Leonardoa on usein kuvattu ”renesanssi-ihmisenä” arkkityypiksi, mieheksi, jonka ilmeisen äärettömän uteliaisuuden tasolle nousivat vain hänen keksijänkykynsä. Häntä pidetään laajalti yhtenä kaikkien aikojen suurimmista taidemaalareista ja ehkäpä kaikkien aikojen monipuolisimmin lahjakkaana ihmisenä.


Mona Lisa, Leonardo Da Vincin puulevylle maalaama kuva 1503. Sijaitsee nykyään Pariisissa.




Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simonia pidetään yhtenä Italian täysrenessanssin suurena nerona Leonardo Da vincin ja Rafaelin ohella. Michelangelo vaikutti myös taiteilijan yhteiskunnallisen aseman nousuun.Michelangelon huomattavimpia töitä ovat muun muassa Sikstuksen kappelin freskot ja Pieta-veistos Vatikaanissa, sekä Medicienhautakappeli ja Daavid-patsas Firenzessä. Pietarin kirkon keskeisimmät osat ja kupoli ovat hänen suunnittelemiaan.

Pietarin kirkon kupoli, jonka Michelangelo on suunnitellut.




Rafaelia eli Rafaelloa pidetään yhtenä Italian renessanssiajan päämestareista. Hänet tunnetaan myös nimillä Raffaello Sanzio, Raffaello Santi, Raffaello de Urbino tai Rafael Sanzio de Urbino.Rafael tunnetaan parhaiten Madonnan kuvistaan ja pyhää perhettä esittävistä maalauksistaan sekä Vatikaaniin tekemistään mittavista freskoista.




Pyhä yrjö, Rafaelin taideteos 1505-1506


Alba Madonna, Rafelin teos 1510







3)

a) Renesanssi oli taide-, kulttuuri- ja aatehistoriallinen murros siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan. Kyse on pääosin 1400-luvun (italiaksi millequattrocento) alussa kulttuurissa tapahtuneista muutoksista, jotka ilmenivät muun muassa kuvataiteissa, kirjallisuudessa, musiikissa, tieteissä ja renessanssifilosofiassa. Näillä muutoksilla oli maailmanlaajuinen merkitys.

b) Miksi esimerkiksi Italian Firenzessä syntyi renessanssi? Selvää syytä renessanssin syntyyn ei ole saatu selville. Eräs vanhimpia selityksiä on, että Medici-suvun antama tuki, erityisesti Lorenzo de’ Medicin aikana, olisi luonut pohjan taide-elämän kehittymiselle. Tämä vuorostaan johti renessanssiin. Renessanssin alku voidaan kuitenkin ajoittaa jo vuosiin 1410–1420, aikaan ennen Medicien valtaan nousua.Varhaisrenessanssin katsotaan tavallisesti alkaneen jo 1300-luvulla Italian kaupunkivaltioissa ja levinneen muualle Eurooppaan 1500-luvun tietämillä. Skandinavian se saavutti vasta paljon myöhemmin.




c)









Linkki Renesassista: http://bit.ly/1uEIsed


Tutkimustehtävä

3. a) Niccolo Niccolin intohimon huomasi siitä, että hän antoi koko omaisuutensa kirjoihin.
    b) Niccolo Niccolin keräsi antiikin ajan kirjoja
    c) Niccolin antoi omaisuutensa kirjoihin, hän lainasi kirjojaan muille ja antoi ihmisten lukea niitä luonaan jopa keskusteli niistä ihmisten kanssa.

5. a) Viehätys on taivaan lahja. On karttettava teennäisyyttä. Huolettomuus ihailtavaa
    b) Sokratekseen

6. a) Samettikengät, naiset käytti hanskoja.
    b) Fyysinen kauneus ja ihon näkeminen. nilkat, kädet esim. Hyvä käytös
 
7. a) Näkyy sen alaisista, hyvät valinnat. Älykkäät alaiset.
    b) Ihmiset voitiin jakaa 3 ryhmään, toiset ymmärtää omilla aivoilla, toiset ymmärtää kun asian selittää ja toiset eivät ymmärtäneet ollenkaan
   c) Ajattelee enemmän ruhtinasta kuin itseään.

8. a) Da Vinci oli sotakoneiden keksijä, taiteilija. Hän osasi tehdä kaikenlaista.


Tunnin miniessee

Humanismi on ihmistä ja ihmisyyttä kunnioittava aate. Humanismia korosti Antiikin ajan laaja tutkiminen, ihmisen omaa henkistä kulttuuria. Latinan ja Kreikan kieltä kunnioitettiin.

Renesanssi on Italiassa syntynyt taidesuuntaus. Renesanssissa taidekuvista tuli todellisia. Itse renesanssin taitelijoista tuli tärkeitä verrattuna keskiaikaan.

Leonardo Da vinci  on usein kuvattu ”renesanssi-ihmisenä” arkkityypiksi, mieheksi, jonka ilmeisen äärettömän uteliaisuuden tasolle nousivat vain hänen keksijänkykynsä. Häntä pidetään laajalti yhtenä kaikkien aikojen suurimmista taidemaalareista ja ehkäpä kaikkien aikojen monipuolisimmin lahjakkaana ihmisenä. Leonardon teos Mona Lisa on todella tunnettu.

Martti Lutheria pidetään Euroopan uskonpuhdistuksen aloittajana. Luther alkoi miettimään "miten löydän armollisen jumalan" vastausta. Kirkon mukaan ihminen pääsi pelastukseen tekemällä hyviä ja ansiollisia tekoja. Luther huomasi, että kysyinen tie on loputon, koska ihminen ei pääse irti perussynnistään itsekkyydestä.

Lutherin tutkiessa Paavalin kirjeitä hän löysi tien ulos umpikujasta. Kirjeissä kerrotaan, että pelastus on kiinni vain Jumalan armosta. Pelastukseen eteen ei tarvitse tehdä mitään hyviä tekoja, vaan se on lahja kaikille Kristukseen uskoville. Tämä oli Lutherin uskonpuhdistuksellinen löytö, joka myöhemmin kirjattiin luterilaisuuden päätunnukseen.

Luther löi aneita vastustavat teesinsä (eli väitteensä) Wittenbergin linnankirkon oveen 31. lokakuuta 1517. Lutherin tarkoitus ei ollut kaataa katollista kirkkoa, mutta aneteeseistä tuli kipinä, joka sytytti rutikuivan maan.

Rokokoo syntyi vastapainoksi Barokille. Rokokoossa painopisteenä oli luonto, kevyisiin astinautintoihin. Rokokoo näkyi esimerkiksi pukeutumisessa ja naamiaisissa.


Tutki klassismia ja romantiikkaa

1. Määrittele
   a) Uusklassismi:
    Uusklassismi syntyi vastareaktioksi rokokoolle lähes samanaikaisesti Ranskassa, Saksassa ja Englannissa. Myöhemmin se levisi kaikkialle Eurooppaan ja esim. Ruotsissa ja Suomessa uusklassismin ensimmäinen kausi tunnettiin kustavilaisena tyylinä. Yleisesti se on ajoitettu n. vuosille 1750-1840. Uusklassismin syntyyn vaikutti valistuksenajan ajattelijoiden, kuten esim. J. J. Winckelmannin, vaatimukset loogisuudesta, selkeydestä ja yksinkertaisuudesta. Liikkeen keskuksena toimi Roomassa sijainnut Ranskan Rooman Akatemia.
 b) Romantiikka
   Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa. Saksan ohella romantiikkaa sai suosiota Englannissa ja Ranskassa, ja myöhemmin sitä on esiintynyt todennäköisesti kaikissa mantereen kulttuureissa. Romantiikka painotti tunteita, mielikuvitusta ja vapautta. Luonnon merkitystä korostettiin sekä kielessä että taiteissa. 

2. Uusklassismi synti vastareaktioksi rokokoolle. Yleisesti ajoitettu vuosille 1750-1840.
     Romantiikka  on usein nähty sitä edeltäneen valistuksen vastakohtana, vaikka tätä käsitystä on uudemmassa tutkimuksessa myös arvosteltu.

3. Uusklassismi vaikutti taloustieteessä, taiteessa, arkkitehtuurissa ja musiikissa
    Romantiikka vaikutti taiteessa, musiikissa, kirjallisuudessa ja baletissa


Ryhmätyö

Nationalismi
- Nationalismi tarkoittaa kansallisuusaatetta, joka korostaa kansakuntien merkitystä kulttuurissa ja politiikassa.
- Kansa muodostaa valtion
- Korostaa kansan eriarvoisuutta
- Perusteina yhteinen kieli, historia, kulttuuri, asuinalue ja talous
- Romantiikka tukeutui historiaan ja kansanperinteeseen.
- Seuraamuksia: Ongelmallista monikansaisille valtioille, Nationalismin seuraumuksena valtioita syntyi sekä hajosi.