III Uuden ajan murros

III UUDEN AJAN MURROS (1400 – 1700)

Keskiajan ja uuden ajan taitteena pidetään:
- Renessanssin nousua 1300-luvulta.
- Konstantinopolin joutumista turkkilaisten käsiin 1453.
- Amerikan löytämistä 1492.
- Uskonpuhdistusta 1500-luvulla.

1.1.Humanismi
= ihmistä ja ihmisyyttä kunnioittava aate.
Korosti:
* Antiikin ajan laajaa tutkimista.
* Ihmisen omaa henkistä kulttuuria.
- Ihanteena antiikin alkuperäislähteiden lukeminen historiassa ja kirjallisuudessa.
- Kunnia, maine ja suuret teot tärkeitä.
- Latina ja kreikan kieli kunniaan.
- Kreikan ja Rooman tarinat haluttiin ottaa käyttöön kasvatuksessa.
- Humanistit edistivät painetun sanan leviämistä kansankielellä.

1.2. Renessanssi
- ”Uudelleensyntyminen”
- Laaja kiinnostus antiikkiin. Kreikan ja Rooman kulttuuri piti synnyttää uudelleen.
- Renessanssi yhdisti uuden ajan ja antiikin perinnön.
- Renessanssin edellytyksenä ristiretkien ja kaukokaupan tuoma vauraus.
- Syntyi Italiassa.
- Italian valtiot liittoon ulkopuolisen uhan vuoksi  poliittinen, taloudellinen menestys.
- Keskiajalle ominaisen yhteisöllisyyden tilalle yksilöllisyys.
- Omat ansiot, persoonallisuus, älyllinen uteliaisuus, kiinnostus maallisiin asioihin ja yksilön kyvykkyys tärkeitä.
- Aito renessanssi-ihminen (uomo universale) oli yleisnero, joka kykeni suuriin saavutuksiin monilla aloilla.

1.3. Renessanssin taide
- Lähtökohtana antiikki. Taiteessa tuli kuvata todellisuutta.
- Arkkitehtuurissa oppia antiikin rakennuksista.
- Taiteilijasta itsestään tuli merkittävä henkilö, vrt. keskiaika.
- Mesenaatit tyypillisiä.
- Renessanssitaide otti käyttöön perspektiivin maalaustaiteessa.
- Tyypillistä kolmiulotteisuus, syvyysvaikutelma, kolmiosommittelu.
- Pyrkimys realismiin. Pyhät olennot saavat inhimillisiä piirteitä.

2. Kirjapainotaito
- Taito Eurooppaan arabien välityksellä.
- Lukutaito oli yleistynyt.
- (Gutenberg) 1456 Gutenbergin Raamattu.
- Tekniikka levisi nopeasti eri puolille Eurooppaa.
- Humanisteilta saatiin materiaalia myyntiin.
- Alkuun pääpaino uskonnollisessa kirjallisuudessa, klassikoissa, lakiteoksissa, oppikirjoissa, luonnontieteissä.

3. Uskonpuhdistus
- Renessanssin uudet aatteet.
- Epäluuloisuus katolista kirkkoa kohtaan voimistui korruption ja rikkauksien keräämisen vuoksi.
- Martti Luther (1483-1546)
- Lutherin ajatukset levisivät laajalle kirjapainotaidon myötä.
- 1521 Luther kirkonkiroukseen, luterilaisuuden synty.
Vaikutus katolisuuteen:
- Anekauppa poistettiin 1500-l.
- Trenton kirkolliskokouksessa kahtiajako 1545-63.
- Paavin ehdoton ylivalta säilytettiin.

3.1. Seurauksia
- Eurooppa jakautui uskonnollisesti.
- Paluu juutalaiskristilliseen ajatteluun.
- Yhteisön korostaminen. Ennen perheelle tai kirkolle kuuluvia tehtäviä valtiolle.
- Uusi ajatus: ihminen riippuvainen Jumalan armosta.
- Kansanopetus käyntiin.
- Mikael Agricola.
- Luterilaisuuden sana ja järki vs. katolisuuden tunne ja kuva.
- Uskonpuhdistus vaikutti tavallisen ihmisen elämään enemmän kuin renessanssi.

4. Tieteen nousu
- Keskiajalla tieto pohjautui Raamattuun ja Aristoteleen oppeihin.
- Löytöretket, kirjapainotaito.
- Ihmisen oman järjen käyttö alkoi korostua.
- Tiede nousi aluksi yliopistojen ulkopuolelta.
- Valtiovallan tieteelliset seurat.
- Museoiden synty.
- Kansainvälinen oppineiden yhteisö alkoi muotoutua

Itsenäinen tiedonhankintatehtävä


1 a) Uusi aika on Euroopan historian jaottelussa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400-1500-luvuilta nykypäiviin asti.


1 b) Humanismi on länsimaissa renesanssin myötä noussut kulttuurivirtaus sekä aatteellisena käsitteenä ihmisyyteen perustuva elämänkatsomus. Humanismiksi alettiin 1800-luvun lopulla kutsua keskiajan ja uuden ajan taiteessa syntynyttä, antiikin sivitysihanteeseen perustuvaa, inhimillisyyttä korostavaa suuntausta.


1 c) Protagorasta sanotaan usein ensimmäiseksi humanistiksi. Hän sanoi:"ihminen on kaiken mitta." Tämä on perusta modernille humanismille.

Demokritos seurasi Protagoran jälkiä ja kehitti atomioppia. Hän hylkäsi uskonnolliset käsitykse ja lähti tutkimaan luontoa.

Myös hippokrates oli antiikin humanisteja. Sairauksia pidettiin häneen asti jumalallisten tahdon osoituksena.

Samoihin aikoihin eli myös Sokrates. Hänen tärkein antinsa humanismille oli kyseleminen. Sokraattisella menetelmällä pyrittiin kyselemisen ja keskustelemisen avulla löytämään totuus.




2.

Leonardoa on usein kuvattu ”renesanssi-ihmisenä” arkkityypiksi, mieheksi, jonka ilmeisen äärettömän uteliaisuuden tasolle nousivat vain hänen keksijänkykynsä. Häntä pidetään laajalti yhtenä kaikkien aikojen suurimmista taidemaalareista ja ehkäpä kaikkien aikojen monipuolisimmin lahjakkaana ihmisenä.


Mona Lisa, Leonardo Da Vincin puulevylle maalaama kuva 1503. Sijaitsee nykyään Pariisissa.




Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simonia pidetään yhtenä Italian täysrenessanssin suurena nerona Leonardo Da vincin ja Rafaelin ohella. Michelangelo vaikutti myös taiteilijan yhteiskunnallisen aseman nousuun.Michelangelon huomattavimpia töitä ovat muun muassa Sikstuksen kappelin freskot ja Pieta-veistos Vatikaanissa, sekä Medicienhautakappeli ja Daavid-patsas Firenzessä. Pietarin kirkon keskeisimmät osat ja kupoli ovat hänen suunnittelemiaan.

Pietarin kirkon kupoli, jonka Michelangelo on suunnitellut.




Rafaelia eli Rafaelloa pidetään yhtenä Italian renessanssiajan päämestareista. Hänet tunnetaan myös nimillä Raffaello Sanzio, Raffaello Santi, Raffaello de Urbino tai Rafael Sanzio de Urbino.Rafael tunnetaan parhaiten Madonnan kuvistaan ja pyhää perhettä esittävistä maalauksistaan sekä Vatikaaniin tekemistään mittavista freskoista.




Pyhä yrjö, Rafaelin taideteos 1505-1506


 Alba Madonna, Rafelin teos 1510







3)

a) Renesanssi oli taide-, kulttuuri- ja aatehistoriallinen murros siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan. Kyse on pääosin 1400-luvun (italiaksi millequattrocento) alussa kulttuurissa tapahtuneista muutoksista, jotka ilmenivät muun muassa kuvataiteissa, kirjallisuudessa, musiikissa, tieteissä ja renessanssifilosofiassa. Näillä muutoksilla oli maailmanlaajuinen merkitys.

b) Miksi esimerkiksi Italian Firenzessä syntyi renessanssi? Selvää syytä renessanssin syntyyn ei ole saatu selville. Eräs vanhimpia selityksiä on, että Medici-suvun antama tuki, erityisesti Lorenzo de’ Medicin aikana, olisi luonut pohjan taide-elämän kehittymiselle. Tämä vuorostaan johti renessanssiin. Renessanssin alku voidaan kuitenkin ajoittaa jo vuosiin 1410–1420, aikaan ennen Medicien valtaan nousua.Varhaisrenessanssin katsotaan tavallisesti alkaneen jo 1300-luvulla Italian kaupunkivaltioissa ja levinneen muualle Eurooppaan 1500-luvun tietämillä. Skandinavian se saavutti vasta paljon myöhemmin.




c)