V Valistus ja vallankumoukset

1. Valistus ja vallankumous 1700-luku
-Yhteiskunnallisten olojen arvostelu alkoi levitä laajalle järjen ja vapauden vaatimusten vuoksi.
-Taustalla luonnontieteen saavutukset ja uusien alueiden tutkiminen.
- Valistus suhtautui kielteisesti uskontoon ja kirkkoon.
- Valistus näki ylimpien säätyjen etuoikeudet ja kuninkaan itsevaltiuden kohtuuttomina.
-Valistuksen keskusmaana Ranska, alkuperä Englannissa.
-Sananvapauden vaatimus >>>> Lukutaito oli yleistynyt
-Kirjalliset salongit tyypillisiä.
- Porvaristo kiinnostyi valistusaatteesta. Syy: heidän asemansa oli vahvistunut taloudellisesti, mutta ei poliittisesti

1.2. Valistuskirjailijoita
- Yhteistä:
   - kyseenalaistivat entiset filosofiset, teologiset ja uskonnolliset totuudet.
   - luja luottamus järkeen.
-John Locke (1632-1704), kaikki tieto peräisin kokemuksesta, ihmisten luonnolliset oikeudet. Loi perustan poliittiselle liberalismille (vapauden aate)
-Montesquieu (1689-1755) pilkkasi Ranskan kuningasta ja paavia, ihaili parlamentarismia. Loi vallan kolmijako-opin. Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta
-Voltaire (1694-1776) hyökkäsi katolista kirkkoa vastaan. Kannatti valistunutta itsevaltiutta
-Jean-Jaques Rousseau (1712-78) ”Takaisin luontoon”, luonnonmukaisuus Emile 1762, Yhteiskuntasopimus 1762. Pyrkimyksenä välitön demokratia.
-Denis Diderot (1713-84) Encyclopedie. Ensimmäinen tietosanakirja

1.3. Valistuksen leviäminen
-Kaupunkien, keskiluokan ja osaksi yläluokan ilmiö. Tavallinen kansa ei ollut valistusfilosofien kohderyhmä
-Kanavina kirjat, lehdistö, yliopistot, akatemiat, kirjalliset seurat, salongit.
- Kirkko vastusti, kirjat vielä kalliita, lukutaidottumuus yleistä. Sensuuri ei pystynyt estämään leviämistä. Hallitsijoiden suhtautuminen valistukseen kiristyi Ranskan vallankumouksen jälkeen.

1.4. Valistusaatteet pähkinänkuoressa
* Valtiovalta ei voi kuulua yhdelle ihmiselle Jumalan antamalla oikeutuksella, vaan kansa on valtiollisen vallan lähde.
* Kansalaisilla on oikeus osallistua valtiollisista asioista päättämiseen.
* Kansalaisella on oikeus nousta kapinaan heidän oikeuksiaan sortavaa vallankäyttäjää vastaan.
* Yksilöllä on oikeuksia, joihin hallitsija tai hallitus eivät voi puuttua.
* Valtiollisen järjestelmän on taattava ihmisten luonnollisten oikeuksien toteutuminen
* Ihmiset ovat syntyperästään huolimatta tasa-arvoisia.

1.5. Valistuksen vaikutuksia
-Hallintoa ja verotusta uudistettiin.
-Rangaistuksia lievennettiin.
-Kirkon valtaa vähennettiin.
-Sananvapaus, uskonnonvapaus, yleinen äänioikeus ja kansanvalta alkoivat toteutua.


2. Ranskan vallankumous 1789

2.1.Taustalla
-Yhdysvaltain itsenäistyminen 1776. Merkitys: loi toiveikkuutta, antoi esimerkin.
-Valtion kassakriisi. Syyt: kallis hovielämä, sotiminen -> raskaat verot
-Sääty-yhteiskunnan kriisi: aatelisto + papisto vain 2-3% kansasta.
-Porvaristo (kolmas sääty) halusi lisää valtaa. Vaatimus: etuoikeudet kumottava valistuksen oppien mukaan

2.2. Seuraukset
-Keskiaikainen feodaalijärjestelmä lakkautettiin. Kuninkaan itsevaltius lopetettiin
-Säätyjen etuoikeudet poistettiin. Aateliston ja kirkon maat kansalle
-Ihmisoikeuksien julistus. Pohja tuleville demokratioille
-1792 Ranskasta tasavalta (kuningasparin mestaus 1793).
-Hirmuvallan aika 1793-94.
-1799 Napoleon kaappasi vallan. -> aatteet: vapaus, veljeys, tasa-arvo levisivät Eurooppaan.


3. Valistuksen vastavirrat
A) Katolinen ja protestanttinen kirkko.
B) Klassismi 1700-1800-l vaihteessa
-Yhteys antiikkiin, taide, arkkitehtuuri näytelmät, musiikki.
-Schiller, Goethe (Faust).
-Tyypillistä tunteiden voimakas korostaminen, ikuisten totuuksien etsiminen.
-Porvarillinen sivistysihanne.

C) Romantiikka 1800-luvulla
-Tyypillistä yksilöllisyys, hetkellisyys, ihmisen ainutkertaisuus.
-Tunteet, runot, unelmat, tunnelmat tärkeitä.
-Luonto ja maisemat taiteen aiheina yleisiä, kauhu- ja seikkailuromaanit.