II Keskiajan yhtenäiskulttuuri

II Keskiajan yhtenäiskulttuuri
500-1500


1. KESKIAIKA

Keskiaika jaetaan

-Varhaiskeskiaikaan (n.500-800)
-Sydänkeskiaikaan(n.800-1200)
-Myöhäiskeskiaikaan(1200-1500)

Keskiajan alkamisen ajankohtana pidetään
- Rooman valtakunnan jakoa.(395)
- Kristinuskon nousua.(380 viralliseksi uskonnoksi)
- Konstantinopolin tuloa kristikunnan pääkaupungiksi.
- Länsi-Rooman häviämistä.(476)
- Ateenan filosofikoulun sulkemista.(529)

1.1. Yleistä
- Roomasta periytyvä kulttuuri ja yhteiskunnan instituutiot(esim. kirkko, hallinto, opetus) sulautuivat keskiajalla germaaniseen Eurooppaan.
- Sydänkeskiaika merkittävä kausi länsieurooppalaisen kulttuurin synnyssä. Taustalla: uuden ajattelun ja kulttuurin nousu, islamilaisen maailman vaikutteet.
- Luonteenomaista yhtenäiskulttuuri(latina+kirkko+läänityslaios+ammattikuntalaitos) Länsi-Euroopassa.
- Kilpailijoiksi paavit ja keisarit.
- Läänityslaitosten heikentävä vaikutus.(Kaarle Suuri)
- Vähäinen kansallistunne. Syy: Säädyt
- Keskiajan lopulla sekä säädyt että ylikansallinen kirkko heikkenivät. Seuraus: kuninkaiden valta kasvoi, alko kehittyä *kansallisvaltioita

1.2. Bysantti m.400-1453 "Toinen Rooma"
- Antiikin ja keskiajan yhdistelmä.
- Säilytti antiikin perinteen ja Rooman ”idean”.
- Suojasi ja levitti kristillisyyttä.
- Kesti noin tuhat vuotta Rooman kahtiajakautumisesta vuoteen 1453.
- Bysantin perusta
  - Rooman hallinto ja lait
  - hellenistinen kulttuuri
  - kreikan kieli

1.2.1. Bysantin henkinen kulttuuri
- Merkittävin saavutus Corpus Iuris Civilis –lakikokoelma.
- Hagia Sofia sekä muita kirkkorakennustaiteen helmiä.
- Kuvataiteessa ikonit luonteenomaisia.
- 700-luvulla kuvariita, kuvainraastajat vastaan kuvien kannattajat.
- Taiteessa noudatettiin tiettyjä sääntöjä
- Usko henkiin, yliluonnollisuuteen, mystiikkaan
- Sydänkeskiajalla Bysantti ja Länsi-Eurooppa vieraantuivat toisistaan yhä kauemmaksi

1.2.2. Bysantin loppu
- Bysantti heikkeni
1. Turkkilaiskansojen ahdisteluun.
2. Konstantinopolin ryöstöön.(ristiretkeläiset 2014)
3. Kauppamahdin menetykseen Välimeren alueella venetsialaisille.
- Turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin 1453. --> Bysantin tuhatvuotinen historia päättyi
- Vaikutus Balkanin suuntaan ja pohjoiseen.
- Kyrillisten kirjainten synty.
- Ortodoksisuuden leviäminen Venäjälle.
- Bysanttilaisuus vaikutti mm. karjalaisten rakentamiseen. Bysanttilainen taide elää ortodoksisessa kirkkotaiteessa edelleen.

2. Keskiajan Eurooppa
- Kaarle Suuri (768 – 814) frankkilaisroomalaisen keisarikunnan keisariksi v.800 paavin siunaamana
- Kaarle Suuri oli Euroopan "isä"
Saavutukset:
- Koululaitoksen organisointi, luku- ja kirjoitustaito
- Antiikin käsikirjoitusten etsintä ja kopiointi luostareissa: munkir, nunnat
- Latinankielen elvyttäminen
- Uusi kirjaintyyppi, pienaakkosten synty. (VERSAALI -> minuskeli)

2.1. Luostarilaitos
- Luostarit olivat keskiajalla henkisen elämän tyyssijoja. Euroopan luostarimalli: Benediktus Nursialainen. Monte Cassino v. 529.
- Suurin merkitys eurooppalaiselle kulttuurille käsikirjoitusten kopiointi ja opettaminen (antiikki).
- Uusia munkkiveljistöjä alkoi syntyä 1100-luvulta: esim. fransiskaanit(köyhyyslupaus, laupeudentyö) ja dominikaanit.(opettaminen, harhaoppien vastustaminen).

2.2. Opetus
- Koulujen ensisijainen tehtävä oli palvella kirkkoa.
- Kaupunkien, kaupan ja talouden kasvaessa tarpeet muuttuivat àkaupunkikouluja.
- Monet oppineet halusivat tieteen harjoittamisen irti kirkosta à yliopistot (universitas), joilla itsehallinto.
* 4 tiedekuntaa
*Bologna, Pariisi, Cambridge, Oxford, Toulouse, Salamanca, Padova, Uppsala.
- Uuden tiedon hankkiminen ei ollut tärkeää. Ajateltiin, että kaikki tärkeä tieto oli jo kerätty.
- Teologinen tiedekunta opillinen keskus.
- Yliopistojen välityksellä ajan paras tietämys levisi eri puolille Eurooppaa.
- Kirkolla oma oikeus, kanoninen laki. Oli katolisen kirkko-oikeuden perusta.
- Toisinajattelijoiden (kerettiläisten) vainoaminen.
- Inkvisition perustaminen 1200-luvulla.
- Pannat (kirkonkiroukset) ja kirkollisten toimitusten kieltäminen painostuskeinoja.

2.3. Keskiajan kristillinen sivistys
- Kristinusko keskiajan henkistä kulttuuria hallitseva aate
- Vaikutteita kreikkalaisroomalaisesta sivistyksestä. Teatterin tilalle uskonnollisia näytelmiä.
- Keskiajan kulttuuri oli yhtenäiskulttuuria.
- Kirkolla poliittinen, henkinen ja maallinen valta.
- Kirkon maallinen valta huipussaan ristiretkien aikana.
- Opetus kirkon vastuulla 500-luvulta alkaen.
- Paavin kuuria merkittävänä hallintovirastona.



Video: Santiago de Compostela




2.4. Keskiajan taide
1) Aiheet uskonnollisia. Pyhimykset, Raamtaun henkilöt tärkeitä.
2) Taiteen tehtävänä oli saada ihminen ajattelemaan tuonpuoleista.
3) Realistinen kuvaaminen ei ollut oleellista (vrt. antiikki) -> taiteesta tuli symbolista
4) Ei perspektiiviä tai syvyysvaikutelmaa.
5) Arvoperspektiivi. =tärkeät henkilöt muita suurempia

2.5. Arkkitehtuuri
- Kirkkorakennukset merkittävimpiä rakennustaiteen saavutuksia.
- Kertoivat kirkon mahdista keskiajalla
- Romaaninen kirkkoarkkitehtuuri 1000-1100-luvulla. Linnamaista. Vaikutteita antiikista, esim. pyörökaaret.
- Sydänkeskiajalla gotottilainen, goottilaiset katedraalit. Tyypillistä pilarir, holvikaaret, lasimaalaukset.
- Historiallinen aitous ja yksilölliset piirteet eivät olleet Raamatun tapahtumista kertovissa maalauksissa tärkeitä.


Romaaninen kuva:

St.Serninin basillikan länsikkö





















Goottilainen kuva:
Ruusuikkuna oli goottilaiselle kirkkoarkkitehtuurin ominaispiirteitä.














2.6. Islamin vaikutus
- Perustaja: profeetta Muhammed Islamin nopea laajentuminen Euroopan tuntumaan.
- Islamin nopea laajentuminen Euroopan tuntumaan. Muslimivaltio oli keskiajalla moniuskontoinen.
- Aineksia sivistykseen hellenismistä Bysantin ja Persian välityksellä, jotka säilyttivät antiikin perintöä. Tähtitiede, lääketiede ja matematiikka edistyksellistä verrattuna Eurooppaan.
- Bagdad keskus, Cordoba Espanjassa, Palermo Sisiliassa.


Alhambra"punainen linna" islaminlaisesta arkkitehtuurista:http://bit.ly/1Ag2MWn


2.7. Ristiretket
- Ajoittuivat 1100-1200-luvuille. Pyhiinvaeltajat halusivat vahvistaa uskoaan käymällä pyhissä paikoissa.
- Katolisen kirkon tavoitteena oli turvata pyhiinvaeltajien reitti, myöhemmin poliittisia tarkoitusperiä
- Tavoitteena turvata pyhiinvaeltajien reitti, myöhemmin poliittisia tarkoitusperiä.
- Pyhimyskultti apuna kristinuskon levittämisessä. (reliikit =pyhäinjäännökset).
- Kirkon tuki sotimiselle. Retkistä muodustui ryöstöretkiä.
- Kulttuurivaikutteet levisivät molempiin suuntiin

Ristiretkiin liittyvä video:http://bit.ly/1x7iaPi
Ristiretkien seuraukset?
1) Eri us kontokuntien välit kiristyivät
  - Retkien raakuus järkytti molempia osapuolia
  - Kielteinen kuva islaminuskoisista levisi laajalle Eurooppaan ja muokkasi ihmisten käsitystä

2)Huono menestys heikensi katolisen kirkon ja paavin arvovaltaa.

3) Aneiden ja pyhäinjäännösten merkitys kasvoi

4) Kauppa- ja kulttuuriyhteydet vilkastuivat.

5) Ihmisten tietämys muista kansoista lisääntyi.


2.8.Pelkojen aikakausi
- Pelättiin turkkilaisia (Konstantinopoli 1453). Ruttoa (1347-50).
- Kristillinen maailmankuva alkoi murtua.
- Paholaisen pelko.
- Kirkko legitimoi noituuden 1484.
- Maailmanlopun ja kuoleman pelko ylimmillään 1400-1500- taitteessa.
- Paavinvalta kriisiin 1300-luvulla. 1378 (-->1415) kaksi paavia, toinen Avignoniin, toinen Roomaan (Euroopan tuki).

2.9. Ritarikulttuuri
- Ritarisäätyyn hyväksytyt aateliset, yleistä Ranskassa.
- Naisen kunnioittaminen, köyhien ja lasten suojelu, uskonnon puolustaminen.
- Runous, kiertelevät trubaduurit.
- Heraldiikka, turnajaiset, ritarikunnat mukaan myöhäiskeskiajalla.