I Antiikin aika

I Antiikin aika


1.Mitä antiikilla tarkoitetaan


- Välimeren alueella vaikuttanutta kreikkalaisroomalaista kulttuuria.

- Merkitys jälkimaailmalle: Euroopan sivistyksellinen pohja luotiin antiikin aikana(ajattelu, filosofia, tiede, taide, elämäntapa = elämäntapa)

- Kreikan ja Rooman (ja samalla länsimaisen) kulttuurin juuret ovat Mesopotamian korkeakulttuureissa. Kreikkalaiset ja roomalaiset kehittivät saamiaan vaikutteita eteenpäin.


2. Antiikin Kreikka

2.1. Kaupunkivaltiot =Kaupunki + ympäröivä maaseutu

- Kaupunkivaltiot alkoivat kehittyä 800 – 600 eKr. Merkittävimmät Ateena, Sparta.

- Kaupunkivaltion hallitseminen = politiikkaa (kaupunki = polis)

- Kulttuuri(mm. mytologia, tarusto) yhdisti eri kaupunkivaltioita.

- Nopea väestönkasvu ja sodat aiheuttivat siirtolaisuutta. Seurays: kreikkalainen sivistys levisi laajalle, Mustallemerelle, Ranskaan ja Vähään Aasiaan.

- Kreikan kulttuuri kukoistuksen aika ns. klassisen Kreikan aikakausi. 480 - 330 eKr

- Ateena johtoasemassa Spartaan nähden koko klassisen kulta-ajan.




2.2. Antiikin Kreikan demokratia

- Demokratia (=kansanvalta), syntyi Ateenassa. Kreikassa myös yksinvaltaa eli tyranniaa, harvainvaltaa eli oligarkiaa. Ateena kansanvaltaan 500-luvulla eKr.

- Ateenan demokratia koski vapaita kansalaisia, miehiä, ei naisia tai orjia.

- Asiat käsiteltiin kansankokouksissa, jolle 500:n neu vosto esitteli asiat. Puhe- ja esiintymistaito tärkeää

- Virat jaettiin arpomalla. Kansantuomioistuimet jakoivat oikeutta (jäseniä 201-1501).




2.3. Uskonto

- Runonlaulajien ylläpitämää suullista perinnettä. Ei papistoa, pyhiä kiroituksia, ei toisenuskoisten vainoamista.

- Jumalat asuivat Olympos-vuorella. Inhimillisiä piirteitä, ohjailivat ihmisten elämää. Olympolaiset jumalat olivat kreikkalaisen ylhäisön jumalia.

- Ihmiset saattoivat vaikuttaa jumaliin - suututtaa tai lepyttää.

- Jumalat liittyivät jokapäiväiseen elämään. Paljon juhlia jumalien kunniaksi.

- Delfoi ja Olympia merkittäviä uskonnollisia keskuksia

- Delfoi: oraakkeli Pythia. Jumalien uskottiin ilmaisevan tahtonsa oraakkelien välityksellä.

- Olympialaiset (776 eKr.alkaen. Zeus)

- Uskonnon merkitys olympialaisissa suuri.

- Naisilla ei pääsyä kisoihin.

- Jumalten lisäksi heeroksia(=sankareita). Olivat jumalten ja ihmisten välissä(esim. Herakles, Theseus). Kyvykkyys jumalallista alkuperää.











2.4. Kirjallisuus ja näytelmät

- Runonlaulajat välittivät uskonnollista perinnettä jumalien ja sankarien teoista eteenpäin.

- Homeros (?) tunnetuin runonlaulaja

- Ilias ja Odysseia – eurooppalaisen kirjallisuuden alku. Kertoo Troijan sodasta ja Odysseuksen retkistä. Alkuperä edelleen arvoitus.

- Eeposten merkitys:
  -yhdistivät kreikkalaisia
  - loivat moraalin ja uskonnollisen elämän pohjan.
- Ateenasta näytelmätaiteen keskus 400-luvulla eKr.

- Lajit: tragedia( myytit, moraaliset valinnat) ja komedia( yhteiskunnalliset aiheet)

- Teemoina usein kohtalon uhmaaminen ja jumalten kosto.

- Tarinoiden moraalinen ja kasvattava vaikutus tärkeää

- Näytelmän pohjana Dionysos-juhla. Vain miehet näyttelivät

- Ateenasta näytelmätaiteen keskus 400-luvulla eKr

http://www.teatterimuseo.fi/skene/historiaa/nayttamo_kreikka.php


Aiskhylos (n.525-456 eKr.) Murhenäytelmien tekijä, draaman kehittäjä. Kuvasi kamppailua jumalten tahtoa vastaan, josta seurasi jumalten kosto.

Sofokles (496-406 eKr.) Suosituin. Kirjoitti tragedioita. Ihminen joutuu tuhoon taistellessaan kohtaloaan vastaan

Euripides (480-406 eKr.) Tragediaa, sankarit surkeita ja alhaisia, totuuksien kyseenalaistaminen.

Aristofanes (445-385 eKr.) Päivänpolitiikkaa, komedioita, rahvaanomaisia, yleisön suosio.




2.5. Taide

- Antiikin Kreikan kuvanveisto on vaikuttanut merkittävällä tavalla länsimaiseen taiteeseen ja kulttuuriin.

- Kreikassa kuvataidetta ei erotettu käsityöstä.

- Parhaiten ovat säilyneet veistokset ja rakennukset.

- Alkuperäiset kirkkaat värit ovat kuluneet pois.

- Pronssiveistokset yleisiä. Säilyneet roomalaisten välityksellä, vain marmorikopioina.

Videoon:http://www.youtube.com/watch?v=88gXWW3qN7o


2.5.1. Antiikin taiteen kaudet



1.Arkaainen 700-480 eKr.

Ominaista jäykkyys, siluettimaisuus



Kouros Anavyssos, noin 530 eaa. Ateenan arkeologisessa museossa,


2.Klassinen 480-330 eKr.

ominaista ihanteellinen todellisuus




Praksiteleen Dionysos-lasta kantava Hermes




Dionysos










3.Hellenistinen 330 – 30 eKr.

ominaista mahtipontisuus, realismi




Medicin Venus


2.6. Arkkitehtuuri

- Merkittävät julkiset rakennukset, kuten temppelit ja teatterit, sijoitettiin keskusaukion eli agoran ympärille.
Esim. Ateena/Parthenon
- Rakennukset yksinkertaisia, mutta matemaattisesti ja optisesti nerokkaita. Lopputulos aina harmoninen.

- Pylväät, palkistot ja päätykolmiot rakennusten peruselementtejä. Pylvästyylit: doorilainen, joonialainen, korinttilainen. Pylvästyylit syntyivät klassisella kaudella.

- Rakennukset koristeltiin maalauksin ja veistoksin.

- Klassiselta kaudelta lähtien kaupungit suunniteltiin ruutukaavan mukaisiksi.




- Kuvanveisto vaikuttanut vahvasti Euroopan taiteen kehitykseen.

- Pronssiveistokset yleisiä. Säilyneet roomalaisten välityksellä, vain marmorikopioina

- Patsaat olivat värikkäitä. Vrt. nykykäsitys antiikin patsaiden kauneudesta (marmorinvalkoisuus).

- Taiteilijan ammatti ei ollut arvostettu, olivat käsityölä




2.7. Filosofia

- Antiikin aikana filosofia tarkoitti kaikkea tieteellistä toimintaa.

- Uskonto ei estänyt järkiperäistä ajattelua.

- Eri teorioita maailmankaikkeudesta. Luonnonfilosofeilla

- Sofisteilla, viisauden opettajilla huomio luonnosta ihmiseen.